Tänään oltiin Rillan kanssa Oili Huotarin koulutettavana ja nyt pää on taas niin täynnä informaatiota, että menee varmaan pari päivää, että saan kaiken tiedon jäsenneltyä päässä ja oikeasti toteuttamaan kaikkia vinkkejä mitä saatiin. 
Aamu aloitettiin pienimuotoisella luennolla. joka käsitteli koiran kouluttamista ja ohjaamista ja tietysti tokoa harrastuksena. Jo pelkästään se oli antoisaa kuunneltavaa, kun sai kuulla, että ihan se alan huippukin painii ajoittain samojen ongelmien kanssa, kuin me "taviksetkin".

Ennen koulutusta, meidän piti miettiä mahdollisia ongelmakohtia, joita sitten yhdessä ratkottaisi. Meillä yksi ihan ehdoton ongelma tuli esiin perjantain koe-debyytissä ja se oli flegmaattisuus ja vireen laskeminen kentälle mentäessä. Ja varsinkin siinä tilanteessa kun koira tajuaa, että se palkkalelu ei olekaan mukana. Kotona treenatessa palkka ei aina ole mukana, mutta siellä tutussa ympäristössä ja häiriöttömässä tilassa tuo palkan puuttuminen ei ole ollut ongelma. Tokihan siihen vaikuttaa myös oma rentous kaikessa tekemisessä, mikä ei todellakaan ole sama vieraassa paikassa treenatessa saatika sitten kokeissa. 
Tulevaisuudessa siis jätetään selkeästi palkka ulos kentältä ja lyhykäisyydessään, kun koira osoittaa kiinnostusta tekemiseen, vapautetaan se ja mennään yhdessä palkalle. Näin pitäisi vireen nousta kentällä siihen tekemiseen, jolloin pitkässä suorituksessa vire nousee ja pysyy korkealla koko suorituksen ajan. Lisäksi saimme kotitehtäväksi opetella koiran vaatimaan kiinnostusta tekemään asioita minulta. Tämä oli jo jossain vaiheessa ihan hyvällä tolalla, mutta sitten taas alettiin vaan hinkkaamaan ja viilaamaan pieniäkin virheitä pois ihan liikaa ja koira passivoitui aika pahasti. Nyt siis otetaan tässä asiassa harppaus takaisinpäin ja mietitään miten se tekeminen saadaankin taas mukavaksi. Näihin kumpaankin asiaan saatiin paljon ihan käytännön vinkkejä, joita käyttää ihan jokapäiväisessä tekemisessä. Lisäksi meitä kehotettiin menemään eri paikkoihin ensin leikkimään ja sitten tekemään jokin lyhyt treeni, jotta jokaiseen uuteen paikkaan olisi mahdollisimman mukavaa mennä, eikä tarvitsisi jännitää. Myöskään pientä breikkiä tokoilusta ei kouluttaja pitänyt pahana, sillä nyt ollaan Rillan kanssa treenattu aivan järjettömästi ja siitä on taas tullut vähän kaavamaista. 

Vaikka paljon on vielä korjattavaa seuraaviin kokeisiin, saatiin silti hyvääkin palautetta. Kouluttaja oli hyvin iloinen nähdessään, kuinka tiivista seuruuta Rilla tekee, kun vire on hyvällä tasolla, joten ihan toivottomia tapauksia ei olla. Uusilla eväillä ja maltilla eteenpäin.