Rillan maailma

Taiston kanssa treenaamassa

2017-05-23T12:05:00+03:00

Käytiin siis Taiston kanssa sunnuntaina Krista Karhun opissa opettelemassa rallytokoa ja tokoa. Rally on meille ihan uusi juttu, mitä nyt joskus jotain höntsäilyjuttuja on tullut tehtyä, mutta varsinaisesti sääntöihin tai edes mitenkään syvemmin lajiin en koskaan ole aikaisemmin perehtynyt. Tokoon puolestaa Rillan kanssa on perehdytty, Taistonkin kanssa vähän, mutta sen kanssa on tehty aika vähän mitään.

Päivä alkoi siis rallyyn tutustumisella. Ensin käytiin sääntöjä ja kylttejä läpi ja sitten suoritettiin rata. Kristan mukaan Taiston tapa suorittaa asioita on hyvinkin hauska. Ja onhan se! Asiat tehdään aivan omalla tyllillä eikä tosikko tämän koiran kanssa pärjäisikään.

Rallyn jälkeen pidettin tauko, jonka jälkeen jatkettiin tokolla. Koska aika vähän on tehty tokoa, meille ei ole vielä muodostunut mitään erityisiä ongelmakohtia. Lähinnä Taiston kanssa käytiin vaan läpi eri asioiden opetustekniikoita, kun koira on iso ja vähän kömpelö, ei se taivu mihinkään supersuorituksiin ainakaan heti. Enemmän perehdyttiin seuraamisen ja perusasennon nojaamiseen ja liiallisen läheisyyteen. Tähän saatiinkin hyviä ohjeita ja esimerkiksi palkan suunnalla on asiassa iso merkitys. Lisäksi saatiin tehtäväksi opetella kaikki liikkeet myös suoritettavaksi oikealla. Mikä ainakin aluksi tuntui todella vaikealta.
Lisäksi Taiston kanssa perehdyttiin istu-seiso-maahan-vaihteluihin. Pitkäraajainen ja pitkärunkoinen tuskin tulee tässä asiassa kovinkaan nopeaksi, mutta hyviä ohjeita saatiin tähänkin, kuinka esimerkiksi oma ohjaava käteni ohjaa koiraa. Onko kämmen auki vai nyrkissä, liikkuuko se ylös, alas vai kohti koiraa yms. pienillä asioilla tuntui olevan suuri merkitys.

Kaiken kaikkiaan mukava, opettavainen ja aurinkoinen päivä.

Vielä ei olle veneitä laitettu vesille ja vepehousuja kaivettu kaapista, sillä vedet ovat vielä niin kylmiä. Molemmat, Rilla sekä Taisto ovat käyneet uimassa muutamia kertoja, mutta eivät ne vielä veteen hinkua. Uskon, että kyllä sekin hetki jälleen kesän aikana vastaan tulee, kun koirat saa kiskomalla kiskoa rannasta mukaansa.

Niin ja hei, torstaina suunnataan Taiston kanssa pk-erkkariin Vantaalle. Kyseessä on Taiston ihka ensimmäinen näyttely, toivotaan, että kaikki sujuu hyvin.

Kevättä ja kuraa

2017-04-11T11:39:00+03:00

Meillä on pentujen jälkeen pidetty oikein urakalla hiljaiseloa, ainut mitä on tapahtunut on, että käytiin Taiston kanssa Tampereella koirauimalassa. Uintikaverina meillä siellä oli Rillan velipuoli Kelmi.
Täysi tekemättömyys on tehnyt taas ihan hyvää, sillä kun eilen molempien kanssa tein pieniä tottisjuttuja tuossa pihassa, niin intoa oli ihan kiitettävästä, ehkä vähän liikaakin. Molempien kohdalla voisi todeta, että nopeus voittaa puuttuvan älyn. Mutta eihän tuo yhdeksänkymmentäkahdeksanprosenttisesti kuravelliä oleva piha kauheasti houkuta treenaamaan ja koulun jääkiekkokaukalokin on vielä sulamisveden vallassa. Kunhan kuivuu, niin ehkä tästä taas käynnistytään tekemään juttuja, peltojutut ainakin kovasti kiinnostaisi. Ja kohtahan onkin jo kesä ja voi kaivaa veneet esille ja alkaa tavaamaan vepen uusia sääntöjä. Rilla ei varmaankaan tulevana kesänä kokeeseen mene, mutta Taistolle toivon paikkaa Landseeryhdistyksen Saarijärven kokeeseen. Se onkin varmaan ainut koe minne päästään kiireisen kesän vuoksi osallistumaan.

Näyttelyrintamallakin näyttää aika hiljaiselta. Reilun kuukauden päästä olevaan palveluskoirien erkkariin meinasin Taiston ilmoittaa. Se tuleekin olemaan Taiston ensimmäinen näyttely ikinä. Saas nähdä kuinka iskee jännitys ennen ensiesiintymistä, toisaalta Taisto on kyllä niin lungi kaveri, että tuskin siitä tulee stressaamaan.

Pentujen "passikuvat"

2017-02-27T16:17:00+02:00

Tässä pennut pari päivää ennen omiin koteihin lähtöä.

Mirtillon Lapin Lumous oli pentunimeltään Omppu, mutta nykyään tuntee nimen Teuvvo

Mirtillon Leiskuva Lempi, pentunimeltään Akka ja nykyään tuntee nimen Ansa

Mirtillon Laineen Loiske oli pentunimeltään Pikkunen, uudessa kodissa se nimettiin Urhoksi

Pentujen ulkotouhuja

2017-02-23T12:46:27+02:00

Kesken leikin tuli koko porukalle väsy

Pienet pojat

Onneksi isäkoira Taisto jaksoi päivästä toiseen olla pentujen revittävänä

Veli ja sisko

Isän tarhasta anastettu vanha luu oli suurta herkkua

Aku Ankka - sisaruskiistoja jo vuodesta 1951

Pentukuvia

2017-02-21T19:03:00+02:00

Lisää pentukuvia, niitä kun ei voi koskaan olla liikaa :)

Pyllyt

Kannattaa roikkua mukana, sillä huomenna tulee vielä lisää pentukuvia

Pennut tuli, oli ja meni

2017-02-20T12:50:00+02:00

Hyvänä ajatuksena oli kirjoittaa tänne pentujen kuulumisia niiden syntymästä uusiin koteihin lähtöön saakka viikoittain, mutta sitten iski inspiraation puute ja koko homma vaan jäi. Ehkäpä sellainen tulee sitten seuraavalla kerralla, jos seuraavaa kertaa koskaan eteen tulee, sillä vaikka pentuaika olikin kivaa ja hyvin opettavaista, oli se silti aika raskasta vaikka Rillalla ei pentuja ollutkaan kuin kolme. Voin vain kuvitella mitä se olisi, jos pentuja olisikin ollut vaikka kymmenen tai enemmän. Kyllä se pientä järjestelyä vaatii, varsinkin sen jälkeen kun pennut alkavat syömään kiinteää ruokaa, että on tiettyyn aikaan kotona ruokkimassa pennut ja viemässä niitä ulos yms.
Vaikka kuinka olisi kivaa, että kun eletään talvikuukausia, niin olisi myös se ihan oikea talvi pakkasta ja lunta, niin olen kyllä iloinen, että pentuajalle sattui vain muutama kova pakkaspäivä ja ipanat saivat ulkoilla monta kertaa päivässä ja loppua kohti aika pitkiäkin aikoja. Parasta pentujen mielestä näytti olevan erään pensaan järsiminen ja iskä-Taiston kanssa leikkiminen ja ympäristön tutkiminen. Taisto oli muutenkin innokas lapsenvahti ja Rilla antoikin sen osallistua pentujen elämään jo aika varhaisessa vaiheessa.
Nyt on pentuset olleet omissa kodeissaan jo muutaman viikon ja täytyy kyllä myöntää, että ajoittain tulee kovin haikea olo, kun niitä miettii. Pennut ovat nyt sen verran kaukanakin, että niiden kasvua ja kehitystä ei ihan heti pääse edes katsomaan. Olen silti erittäin onnellinen pentujen uusista kodeista, sillä jokaisessa on tai on ollut lansuja ja jokaisen pennun kodissa on ollut jopa Rillan lähisukulainen.

Pennut 4vrk

Pennut 11vrk

Ensimmäisiä huojuvia askelia 11vrk ikäisenä

15vrk

Jos joku haluaa tietää Rillan ja Taiston pentujen alkutaipaleesta jotain, niin saa kysyä ihan rohkeasti. Muutenkin voisin kevään aikana tehdä sellaisen Kysy-niin-vastaan-postauksen liittyen pentuihin, Rillaan ja Taistoon ja kaikkeen mitä me puuhaillaan. Nyt on ainakin suunnitelmissa käydä Taiston kanssa lukukoira tai kaverikoira "koulutuksessa" kunhan Taistolla vaan tulee ikä täyteen ja tietysti heti kun kelit lämpiää, kaivetaan veneet esille ja aletaan pohtia vepen uusia sääntöjä.

Ensimmäinen viikko eloa takana

2016-12-16T19:58:50+02:00

Pikku pötkyläiset on nyt viikon ikäisiä. On ollut ihan uskomatonta seurata pienten pentujen kehitystä niiden ensimmäisellä elinviikolla. Pennuilla alkaa jo näkyä tiettyjä piirteitä; toinen pojista on äänekäs ja ilmoittaa heti kovaäänisesti jos jokin asia on pielessä, toinen pojista on taas hyvinkin rauhallinen. Tyttö puolestaan on ihan oma lukunsa... Hyvin ahne ja oman tilan varmasti haltuunottava. Pojat jää taatusti jalkoihin, jos eivät pidä puoliaan. Uskon, että tästä pienestä, mutta pippurisesta tytöstä tulee vielä loistava harrastuskaveri jollekin.

Ps. Toinen pojista etsii vielä omaa kotiaan. Mikäli moniin lajeihin sopiva harrastuskaveri kiinnostaa, niin ota yhteyttä Hannaan hlejonqvist@gmail.com tai Jonnaan puhelimitse 0443399369, lisätietoja pennuista löytyy www.mirtillon.fi.

Nyt ne on täällä!

2016-12-09T21:32:36+02:00

Rillan ja Taiston rakkauspakkaukset syntyivät eilen 8.12. Jo aamulla mietin, että päivä olisi hyvä päivä syntyä, sillä se oli vastikää pois nukkuneen vaarini syntymäpäivä ja olihan merkit jo synnytyksen lähestymiselle olleet ilmassa jo hetken, sillä keskiviikko-torstaiyönä Rilla oli todella rauhaton. Läähätti ja vaihteli vähän väliä asentoa sekä vaelteli ympäri pentuhuonetta, jossa sen kanssa nukuin. Pennut eivät kuitenkaan tuona yönä vielä syntyneet ja muutenkin koira rauhoittui torstai aamun aikana suht normaaliksi ja ajattelin, että ainakin iltaan menee ennen kuin mitään tapahtuu. No, kuten on jo monesti huomattu, mikäänhän ei meillä mene niin kuin on suunnitellut.

Olin tytärtäni hakemassa koulusta kahdentoista aikoihin ja sillä aikaa Rillalta oli tullut sikiövedet ja mammakoira oli myös levittänyt pentuhuoneessa olleen petini peitot ja tyynyt ympäri huonetta. Aika pian supistukset Rillalla voimistuivat ja ponnistelu alkoi. Ensimmäinen pentu syntyi noin vartin yli yksi todella helpon näköisesti. Toinenkin pentu syntyi lyhyen ponnistelun jälkeen noin tunti ensimmäisen jälkeen. Tämä pentu olikin oikea möhkäle.
Toisen pennun jälkeen supistukset vaikutti loppuvan ja Rilla nukkui jonkin aikaa, eikä mitään tapahtunut muutamaan tuntiin yhtään mitään. Tunnit tuntuivat todella pitkiltä ja välillä piti jo ottaa yhteyttä eläinlääkäri kaveriin ja kysyä neuvoa. Kun mitään ei alkanut tapahtumaan, vein Rillan vähän ulkoilemaan ja kun tulimme takaisin sisään alkoi taas selkeästi Rillaa supistelemaan ja lyhyehkön työntövaiheen jälkeen syntyi kolmas pentu, joka oli huomattavasti pienenpi kuin kaksi edellistä.

Tässä vaiheessa jo uskalsi hieman henkäistä helpotuksesta, sillä hommassa oltiin jo reilusti voiton puolella, enää yksi pentu. Toisaalta Rilla asettui taas pentulaatikkoon ja hetken kuluttua alkoi kuulua laatikosta kuorsausta. Taas aika vaan kului ja mitään ei tapahtunut. Välillä ulkoiltiin ja sitten taas odotettiin ja mitään ei tapahtunut. Olin saanut eläinlääkäriltä pari piikkiä oksitosiinia ja oli sovittu, että jos tiettyyn kellonaikaan ei ala tapahtumaan, niin annan Rillalle pistoksen. Kuitenkin hetki tätä ennen supistukset voimistuivat taas ja alkoi pitkä ponnistelu, jonka lopputuloksena syntyi neljäs pentu vähän ilta yhdeksän jälkeen. Valitettavasti tämä viimeinen syntyi kuolleena. Rilla hoiti hetken kuollutta pentuaan ja jätti sen sitten sivuun ja keskittyi täysin näihin kolmeen hyvinkin elävään ja äänekkääseen mönkijään. Loppusaldo kaksi urosta (1. & 3.) ja yksi narttu (2.).

Oli ihanaa huomata, kuinka Rilla luottaa niin paljon ihmiseen, että lähti jokusen tunnin viimeisen pennun syntymän jälkeen ihan reippaasti pihalla käymään ja malttoi juoda ja syödäkin. Pennut Rilla oli siksi aikaa asetellut kauniiksi kasaksi lämpimään pentulaatikkoon.

Taisto on vähän hämillään, kun pennut vikisevät ja se tahtoisi jo kovasti tutustua jälkikasvuunsa. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika, vaan Taisto saa tyytyä haistelemaan portin takaa pentuhuoneesta tulevia hajuja.

Loppusuoralla

2016-11-30T15:16:00+02:00

Vaikka Rillan odotus onkin sujunut hyvin, on itselläni ollut ajoittain epäilyksiä siitä, että syntyykö pentuja ollenkaan, sillä Rillan vatsa tai nisät ole kauheasti kasvanut saati vauhti hiljentynyt paitsi viimeisen noin viikon aikana. Tänään käytiinkin Keuruun Eläinklinikalla röntgenissä laskemassa pentujen määrää ja neljä pientä vetoketjua muistuttavaa rankaa kuvasta löytyi ja kallotkin näyttää löytyvän vetoketjujen päästä.

Tänään rakennetaan pentulaatikkokin valmiiksi ja asennetaan paikoilleen pentukammariin. Viikon sisällä odotamme näiden karvanaamojen syntyvän maailmaan. Toivotaan lopunkin sujuvan yhtä hyvin kuin tähänkin asti.

PS. Mikäli nämä pentuset kiinnostaa, niin kannattaa otta yhteys Rillan kasvattajaan, Hannaan, jonka kennelnimen alle pennut rekisteröidään. Linkki Mirtillonin sivulle löytyy linkkilaatikosta.

IIIIKS! Voiko olla todellista!?!

2016-11-03T21:32:00+02:00

Yksi tämän vuoden odotetuimmista päivistä koitti tänään, vaikka en vielä eläinlääkärille mennessä tätä uskonut, eikä eläinlääkärikään ennen toimenpidettä uskonut, että näin kävisi. Rilla on siis tänään ultrattu tiineeksi! Ja mikäli loppu tiineysaika sujuu suunnitelmien mukaan, niin pentusten odotetaan syntyvän viikolla 49.